Maca taimivaiheessa ja muuttopuuhia

1. Maca (Lepedium meyenii)

Sillä aikaa kun olen matkustellut ympäriinsä tulevien töiden ja sukulaisten ja lomailun takia, ovat macan taimet hiljalleen lähteneet kasvamaan. Taimet ovat viime vuonna tilatuista siemenistä, ja itivät aika huonosti. Hitaita ovat myös, nämä pienet kylvettiin jo huhtikuun puolivälissä. Nyt kuukautta myöhemmin suunnitelmat ovat uudet ja mietitään mihin nämä sijoitettaisiin kasvamaan, samoin kuin talvesta kumma kyllä ruukuissa (ilman ruukkujen suojausta) selvinneet omenapuut.

Nyt olen nimittäin muuttopuuhissa, uutta asuntoa en ole vielä varsinaisesti nähnyt, ehkä siellä on piha, itse asiassa en tiedä sitäkään vielä. Kasvien kannalta tämä muuttaminen on tietysti hankalaa, varsinkin kun siirryn huomattavasti pohjoisempaan, vyöhykkeelle 5. Saa nähdä, onko uudessa asunnossa puutarhaa, ja jos on,  osaanko mitään noin pohjoisissa oloissa tehdä.

Super-ruokaa: Macan viljely

Maca (Lepidium meyenii) on paljon vitamiineja ja mineraaleja sisältävä juures, jota on kuluneen vuoden aikana tullut Suomessa myyntiin kuivattuna jauheena, rouheasti superfoodiksi kutsuttuna. Kasvi onkin hyvin ravintopitoinen ja toimii adaptogeeninä eli auttaa elimistöä selviytymään stressistä.

Macan ominaisuuksista on kirjoitettu viime aikoina paljon, joten niistä ei sen enempää. Kiinnostavaa on kuitenkin se, että macaa voi viljellä myös Suomessa. Kasvi on kotoisin Perusta, Andien vuoristosta, missä sitä viljellään yli 4000 m korkeudessa merenpinnasta. Myös Suomessa macan viljelyä on testattu MTT:n pelloilla. Tuloksista oli tutkijoiden Galambosi ja Kirjonen kirjoittama artikkeli parin vuoden takaisessa Pähkylässä (nr. 1, 2007), hyötykasviyhdistyksen lehdessä.

Maca "pitää kosteasta ja viileästä, mutta läpäisevästä maasta ja täydestä auringonpaisteesta". Se on sopeutunut karuihin oloihin, suuriin lämpötilan muutoksiin ja happamaan maahan (pH <5). Macajuurten kasvuaika on 7-9 kk, ennen istutusta ulos se vaatii esikasvatuksen. Kylvö tehdään maaliskuusta alkaen keväällä, joko hajakylvönä tai siemen/potti. Taimettuminen kestää noin viikon. Macan kasvurytmi on kolmivaiheinen; alun tasaisen kasvun jälkeen juhannukselta lähtien lehtien kasvu pysähtyy Elokuun toisella puoliskolla kasvu alkaa taas nopeutua, lehtiä muodostuu runsaasti ja juuret kasvavat myös isoiksi.

Koko kasvi on syötävä, mutta juuri tärkein osa. Lehdet voidaan syödä salaattina/vihanneksina, juuret kuivataan tai syödään tuoreina kypsennettyinä. Mukuloiden koko on keskimäärin 3-5 g eli pieniä ovat. Erittäin lämpimänä kesänä MTT:n viljelykokeilussa varjostettiin maca hyttysverkosta rakennetulla varjostustunnelilla ja kasveja kasteltiin koko kesä. Tällöin juurten koko oli suurempi, keskimäärin 15 g.

Macaa on artikkelin mukaan helppo kasvattaa! Siemeniä saa hyötykasviyhdistykseltä.

Lähteet: Pähkylä 1/2007; Wikiko.

EDIT: Aikaisemmin postaamastani tekstistä on oudosti hävinnyt osa (eli olen jotenkin oudosti sählännyt). Lisäsin puuttuvia juttuja, mutta tekstistä ei tullut samanlaista kuin ennen, ja harkitsen varmuuskopiointia.

Palsamiköynnös, eli ravintokasveja varjoon

Tällä viikolla innostuttiin (minulle) uudesta marjakasvista. Palsamiköynnös (Schisandra chinensis) on ennestään tuttu vain köynnöksenä, mutta Pihan ja puutarhan marjat -kirjan (Alanko ja Saario) mukaan se on myös satoisa marjakasvi. Punaiset marjat maistuvat sitruunaisilta, sisältävät paljon C-vitamiinia, piristävät ja lisäävät yleiskuntoa. Kasvi kuitenkin on yleensä kaksikotinen, eli marjantuotanto vaatii sekä emi-, että hedekukallisen kasvin tai jalostetun yksikotisen lajikkeen. Joten jostain pitäisi nyt saada yksikotinen tai emikukallinen kasvi. Ja vähän kärsivällisyyttä, ensimmäiset marjat kypsyvät köynnöksen ollessa n. 6 vuotias.
Huomionarvoista on myös se, että palsamiköynnös viihtyy puolivarjosta varjoon, myös syvässä varjossa, joten se on ravintokasvien joukossa harvinaisuus. Koska pelkästä ruoasta ei elä, lasketaan köynnöksen kaunis kukinta keväällä myös eduksi.
Palsamiköynnös vaatii ravinteikkaan ja kosteutta pidättävän maan ja sietää myös vähäistä happamuutta, eli pienellä maanparannuksella kuulostaa ihanteelliselta myös metsäpuutarhaan. Talvenkestävä ilman erillistä talvisuojausta I-III vyöhykkeillä.
Muita hienoja varjossa viihtyviä kasveja ovat köynnöshortensiat ja kuunliljat. Kuunliljat ovat tietysti puutarhojen peruskasveja, mutta myös ne ovat kuulemma Permaculture magazinen mukaan syötäviä lehtineen ja kukintoineen (kiitos J.). Ehkä tulevaisuudessa sitten syön perennapenkkini, sen sijaan että istutan vihanneksia kukkapenkkiin niinkuin nyt.

Enemmän palsamiköynnöksen hoidosta Kauppilan sivuilta.

Mielenkiintoista San Fransiscon pihojen muuttamisesta viljelmiksi Hesarissa.