Podcasteja (englanniksi) kaupunkiviljelystä

1. Pasilan veturitallien kasvimaa viime kesänä

Syötäviä maisemia, palstaviljelyä, puutarhanhoitoa, urbaania maataloutta vai kattopuutarhoja? Kaupunkiviljelyä on montaa laatua.

An Organic Conversation -podcastin marraskuisessa jaksossa, lähetyksen puolivälistä lähtien, visioidaan suuria linjoja. Voisiko Detroitin kaupunki (Usassa) viljellä alueella tarvittavan ruoan kaupungin sisällä? Mitä koko kaupungin muuttaminen omavaraiseksi vaatii, tai onko se tarpeen? Haastateltava Mark Dowie kertoo jaksossa, että nyt 10-15 % ruoasta viljellään Detroitissa - mm. koska ruokakauppaketjuja ei enää ole. Suurin osa viljelystä on järjestöjen tekemää ja ruoka jaetaan ilmaiseksi asukkaille, koska laman myötä kauppaketjut ovat lähteneet ja rakennukset ovat tyhjentyneet. Tilaa on paljon, ja jo nyt kaupunkilaiset purkavat tyhjilleen jääneitä rakennuksia ja rakentavat niistä kasvihuoneita. Karusta lähtökohdasta huolimatta keskustelu on innostava.

Kanadalaisessa Deconstructing Dinner -podcastissa 091009 taas näkökulma on kaupunkiviljelijä -yrittäjän. Ruoantuotanto kaupungissa voi olla mahdollista myös ilman maata ja (suhteellisen) vähällä investoinnilla. Jakso on hyvä konkretiasta pitävälle, vuoden kaupungissa viljellyt yrittäjä kertoo yksityiskohtaisesti työstään ja sen haasteista. Lähetyksen viimeiset 20 min. on esitelmää yhteisöpuutarhoista. Podcasti on informatiivinen, joskin (minusta) hiukan puuduttava.

Sustainable World:in "How to create a backyard ecosystem" -jaksossa teemana on oman takapihan muuttaminen viljelyekosysteemiksi, permakulttuurin periaatteiden avulla. Käytännön vihjeitä, vaikka kaikki ohjeet eivät ole Suomessa relevantteja.

Tiedätkö kiinnostavia ympäristö/puutarha-aiheisia podcasteja suomeksi, ruotsiksi tai saksaksi? Otan mielelläni vastaan vinkkejä.

Mehiläisiä ja podcastia

Mehiläistenhoito on kiinnostanut jo pidempään, eikä pelkästään hunajan ja siitepölyn takia. Viime aikoina on rappukäytäväkeskusteluissa käyty läpi eri lajikehunajien makueroja ja mehiläistenhoitoa, kun kävi ilmi että naapuri opiskelee aihetta. Samoin sain tietää, ettei mehiläistenhoidon aloittaminen ole kovin kallista. Ainakaan jos tarvikkeiden hintoja vähän suhteuttaa parin paljon hunajaa syövän ihmisen kulutukseen. Toivottavasti pian omia mehiläispesiä...
Mehiläiset ovat muutenkin ajankohtainen aihe uutisissa, sillä mehiläisten määrät ovat maailmanlaajuisesti olleet putoamaan päin, eikä syitä täysin tunneta. Mehiläiset ovat kuitenkin tärkeitä pölyttäjiä suurelle osalle ruokakasveista. Toisaalta, ehkä juuri mehiläiskadosta johtuen, mehiläistenhoito on kasvattanut suosiotaan esim. Briteissä, myös kaupungeissa.
Urbaanissa ympäristössä mehiläisiä voi puutarhojen lisäksi pitää parvekkeella, katoilla tai jopa sisällä. Sisältä mehiläiset osaavat kuulemma kulkea ulos, jos pesän lähellä on ulos vievä putki...
Yle 1:seltä voi kuunnella ohjelman suomalaisesta hunajantuotannosta. Hunajantuottajien Komppi-Seppälä tilalla tehty haastattelu sisältää monipuolisesti keskustelua hunajantuotannosta, maanviljelystä ja hyviä pointteja sesonkituotteista ja marketeista.
Kauppaketjujen ostopolitiikan takia pienten tuottajien erikoistuotteita harvoin näkee markettien hyllyillä, minkä takia esim. suomalaisia lajikehunajia on aika vähän saatavilla kaupoissa. Mikä on harmillista, kun ottaa huomioon miten herkullisia ovat esim. lehmus- tai tattarihunajat. Sitä puolukkahunajaakin kokeilisin mieluusti.

Podcasteja permakulttuurista

Parhaista podcasteista (eli radiolähetyksistä internetin välityksellä) tekisi mieli kertoa suunnilleen sanasta sanaan, mitä niissä tapahtuu. Onneksi muutkin voivat kuunnella niitä, tosin englanniksi, joten tässä joitain hyviä lähetyksiä. Viime aikoina parhaita ovat olleet permakulttuuria käsitelleet haastattelut ohjelmissa "Sustainable World Radio" ja "Explorations in Permaculture". Molemmissa hunajaääninen Jill Cloutier haastattelee mielenkiintoisia ihmisiä, jotka työskentelevät ympäristöteemojen parissa. Ohjelmissa keskitytään käytännön ratkaisuihin.
Permakulttuuri on kasa periaatteita, joiden avulla suunnitellaan erilaisia systeemejä, pääasiassa puutarhoja ja viljelmiä. Luonnossa esiintyviä malleja käytetään esimerkkinä ihmisympäristön suunnitteluun. Tavoitteena on kestävä, ekologinen ja monimuotoinen systeemi, jossa on suljettu ravinnekierto ja joka näin tarvitsee mahdollisimman vähän ylläpitämistä työn tai ulkopuolelta tuotujen resurssien muodossa. Permakulttuuriin käsitteenä ja sen monipuolisiin toteutuksiin suosittelen tutustumaan seuraavien haastattelujen avulla!

- Marshs Hanzi ja Margie Bushman Jill Cloutierin haastattelemana ohjelmassa "Explorations in Permaculture". Nauravaääninen Marsha Hanzi kertoo, kuinka permakulttuuri edustaa uutta paradigmaa. Vanha paradigma perustuu hajoittamiseen, kontrolliin, pelkoon ja kilpailuun. Uusi taas jakamiseen ja luottamukseen siitä, että maailmassa on tarpeeksi resursseja kaikille. "Ruokaa on tarpeeksi nytkin, sitä ei vain jaeta kunnolla. Mutta planeetallamme on tarpeeksi". Linkki lähetykseen.

- Samassa ohjelmassa vaikutuksen on tehnyt myös Jenny Pell, joka kertoo työstään eri permakulttuuriprojektien parissa. Haastateltava myös opettaa permakulttuuria ja hänellä on laaja pohja näkemyksilleen, keskustelu polveilee moneen suuntaan filosofiasta ja historiasta käytäntöön. Linkki lähetykseen.

- Loren Luyendyk ohjelmassa Sustainable World Radio. Hyviä ohjeita luomupuutarhan suunnitteluun, rikkakasvien torjuntaan ja lannoittamiseen eli ravinnekiertoon, selkeitä permakulttuurin määritelmiä. Linkki lähetykseen.

Näiden jälkeen voi oikestaan jatkaa ohjelmien kaikki lähetykset läpi, niitä voi ladata myös iTunesin kautta. Ehkä muuttaa Brasiliaan tai opetella jotain käytännöllistä tai kääntää nurmikko/asfalttipiha kasvimaaksi ja varttaa kotikadun jokaiseen koristepuuhun pari hedelmäpuun oksaa. Tai hankkia pari hehtaaria maata ja alkaa suunnitella tuotannollisten monokulttuurihehtaarien sijaan vähän monimuotoisempaa kokonaisuutta.