Päärynäsuosikit

1. Päärynä (Pyrus communis)

Syyskuussa Taiga the Fox kysyi suosittelisinko päärynälajiketta Aunen päärynä, joita oli kuvassa sadonkorjuuaika -postissa. Vastaukseni suosikkipäärynöistä postaan uudestaan tähän koska olen lomalla ettei jää huomaamatta. Lisäkommenttina vielä, että paljon päärynöiden kypsymisajoista riippuu ihan kasvupaikasta. Päärynät tarvitsevat lähtökohtaisesti suojaisan kasvupaikan.

Suosikit:
Aunen päärynää en oikeastaan suosittelisi, se on aika miedon makuinen, eikä erityisen mehukas. Niistä päärynöistä mitä tiedän, suosittelisin Tohtorin päärynää, Pepiä tai Hovstaa.
Pepi on näistä eniten tuontipäärynöiden tyyppinen, pehmeämaltoinen ja mehukas. Se on myös aika satoisa, mutta kypsyy myöhään, tänä vuonna on alkanut kypsyä nyt (syyskuun alussa), eli kylmänä kesänä voi olla ettei ehdi kypsyä valmiiksi. Hovsta taas on enemmän raikas kuin mehukas tai makea. Sen malto on rapeaa, Tohtorin päärynä on samoin kovamaltoisempi, ehkä aromikkaaampi. Tohtorin päärynä on voittanut myös Kotipuutarha -lehden makutestin. Hovsta ja Tohtorin päärynä kypsyy siinä syyskuun alkupuolella.
Näistä kolmesta Pepi ja Tohtorin päärynä ovat itsepölytteisiä, eli yksikin puu riittää. Hovsta taas on ristipölytteinen. Toisaalta itsepölytteisetkin hedelmäpuut hyötyy (tulee enemmän satoa), jos lähettyvillä on muita päärynäpuita.
Muista lajikkeista mitä olen maistellut Moltke on välillä ihan paras, mutta siitä on vaikea löytää sopivan kypsyisiä hedelmiä, ne tuntuu menevän heti jauhoisiksi ja raakoina taas ovat pahoja. Ei ole myöskään erityisen satoisa. Hovsta ja Tohtorin päärynä on siitä mukavia, että ne on ennen täyttä kypsymistäkin hyviä ja raikkaita syödä. Bessemjamka, joka myös kypsyy vasta syyskuun loppupuolella, on ihan hyvä, muttei mitenkään ihmeellisen makuinen. Taitaa olla edellisiä talvenkestävämpi.