1. Hevoskastanja (Aesculus hippocastanum)2. Helmiorapihlaja (Crataegus x mordenensis 'Toba')
Suunnittelematon blogitauko tuntuisi vain jatkuvan ja venyvän, joten sen katkaisuksi pari kuvaa viime kesäkuulta. Inspiraationa mainio kirja Kukkapuut (Alanko ja Lagerström), joka saa miettimään kuinka monta puuta voisi mahtua yhteen pihaan.
Muita kirjoja, joita luen, ovat esim. huippumielenkiintoinen Permaculture: Principles and Pathways Beyond Sustainability (Holmgren) ja kestosuosikit Omenan viljely (toim. Tahvonen) ja Mielen ja rakkauden kasvit (Piippo ja Salo). Kohta toivottavasti myös keväällä ilmestyvä Suomalaiset marjat (Piippo), jolta odotan aika paljon.
8 kommenttia:
ihanaa että jatkoit! olen vallan hurmaantunut blogistasi. opiskelen puutarhuriksi ja tietoa kestävistä ja vaihtoehtoisista viljely/kasvatus/hoitotavoista täytyy hakea paljolti omatoimisesti..sulta löytyy täältä paljon inspiroivaa :)
t, Mai
hei kiitos! joo, puutarha-alan opinnoissa ei tosiaan ihan automaattisesti ole luomua tarjolla... toivottavasti kokoajan enemmän kuitenkin. itse olen ollut tosi pitkään kiinnostunut permakulttuurista ja sen suunnittelumenetelmistä, mutta aihe on jäänyt aika sivuun. nyt on ihan mahtavaa, kun vihdoinkin sain aikaan alkaa lukea aiheesta enemmän.
Moi Hanna,
Kiva kun Holmgreni on maistunut.
Mä maistelen goji-marjoja kun halvalla sain Sörkän metrikseltä. Onkohan kukaan kasvatellut niitä Suomessa?
Voi hyvin,
J
J: Kiitos vaan lainasta :D
Goji-marjoista pitäis joo ottaa selvää! Jos eivät ulkona talvehdi, niin ehkä sisällä kellarissa tms. vois talvehdittaa...
Minulla on ruusuorapihlaja "Paul's Scarlett", Tobasta en ole ennen kuullut/nähnyt.Miten ne eroavat toisistaan. Zetasin omistaja ei pidä koko ruusuorapihlajaa minään, oletetttavasti siksi, että kukkimisen jälkeen ei ole kummoinen.Mitä mieltä sinä olet?
Helmiorapihlajalla on ruusuorapihlajaa vaaleammat kukat, auetessaan ne ovat valkeat. Sanotaan, että on myös talvenkestävämpi kuin ruusuorapihlaja, menestyy vyöhykkeelle III asti. Ruusuorapihlaja menee vyöhykkeellä II asti, silloinkin parhaiten suojaisalla paikalla.
Kukassa ruusu- ja helmiorapihlajat ovat minusta sieviä, ja tiedän monia, joiden mielestä ovat kauneinta ikinä... Mutta ehkä lehtien ja olemuksen perusteella pidän enemmän vähän lehtevämmistä puista, koristekirsikoista ja omenapuista (yllätys...:) ) ym.
HLuin juuri uusimmasta Kotipuutarha -lehdestä helmiorapihlajasta ja pistin muistiinpanoihin, että sellainen pitäisi hankkia. Nyt kun sinulla on siitä noin upea kuva, se vain vahvistaa mielitekoa!
Hauskaa :) Helmiorapihlaja on kyllä siitäkin mukava, että kukkii myöhemmin kuin toukokuiset kukkapuut. Pitääkin muuten katsoa Kotipuutarhan juttua. Lehtien seuraaminen on jäänyt minulla niin vähälle viime aikoina, tulee kai niin luontevasti roikuttua vaan netissä :D
Lähetä kommentti