Macan ominaisuuksista on kirjoitettu viime aikoina paljon, joten niistä ei sen enempää. Kiinnostavaa on kuitenkin se, että macaa voi viljellä myös Suomessa. Kasvi on kotoisin Perusta, Andien vuoristosta, missä sitä viljellään yli 4000 m korkeudessa merenpinnasta. Myös Suomessa macan viljelyä on testattu MTT:n pelloilla. Tuloksista oli tutkijoiden Galambosi ja Kirjonen kirjoittama artikkeli parin vuoden takaisessa Pähkylässä (nr. 1, 2007), hyötykasviyhdistyksen lehdessä.
Maca "pitää kosteasta ja viileästä, mutta läpäisevästä maasta ja täydestä auringonpaisteesta". Se on sopeutunut karuihin oloihin, suuriin lämpötilan muutoksiin ja happamaan maahan (pH <5). Macajuurten kasvuaika on 7-9 kk, ennen istutusta ulos se vaatii esikasvatuksen. Kylvö tehdään maaliskuusta alkaen keväällä, joko hajakylvönä tai siemen/potti. Taimettuminen kestää noin viikon. Macan kasvurytmi on kolmivaiheinen; alun tasaisen kasvun jälkeen juhannukselta lähtien lehtien kasvu pysähtyy Elokuun toisella puoliskolla kasvu alkaa taas nopeutua, lehtiä muodostuu runsaasti ja juuret kasvavat myös isoiksi.
Koko kasvi on syötävä, mutta juuri tärkein osa. Lehdet voidaan syödä salaattina/vihanneksina, juuret kuivataan tai syödään tuoreina kypsennettyinä. Mukuloiden koko on keskimäärin 3-5 g eli pieniä ovat. Erittäin lämpimänä kesänä MTT:n viljelykokeilussa varjostettiin maca hyttysverkosta rakennetulla varjostustunnelilla ja kasveja kasteltiin koko kesä. Tällöin juurten koko oli suurempi, keskimäärin 15 g.
Macaa on artikkelin mukaan helppo kasvattaa! Siemeniä saa
Lähteet: Pähkylä 1/2007; Wikiko.
EDIT: Aikaisemmin postaamastani tekstistä on oudosti hävinnyt osa (eli olen jotenkin oudosti sählännyt). Lisäsin puuttuvia juttuja, mutta tekstistä ei tullut samanlaista kuin ennen, ja harkitsen varmuuskopiointia.
4 kommenttia:
Onpa kiinnostavaa! Tiedätkö miten mukulat kannattaa sitten käsitellä, tai syödä? Kuivataanko vai mitä niille tehdään?
Tämä jäikin käsittelemättä, hyvä kun kysyit. Tukeudun taas tutkijoiden Galambosi ja Kirjonen tietoon. Perinteisesti macajuuret on jätetty kuivumaan kokonaisina 10-15 päiväksi (yöllä peitettyinä), aurinkoon (tätä ei kyllä kannata kokeilla Suomen olosuhteissa). Kuivatut juuret säilyvät useita vuosia. Ennen käyttöä niitä liotetaan yön yli ja sitten niistä keitetään puuroa tai hilloa. Kuivattua macaa käyteään myös leivän ainesosana ja leivonnassa.
Tuoreena macaa syödään keitettynä tai paahdettuna muiden vihannesten tapaan, esim. keitoissa. Sitä käytetään myös terveysjuomiin, jogurtin lisukkeena ja jälkiruokiin (esim. vanukkaisiin).
Lehtiä voi käyttää vihanneksina, salaateissa tai teenä.
Itse laitan kuivattua macajauhoa esim. puuron sekaan ja pirtelöihin, joskus myös suklaan sekaan jne. Noista perinteisistä resepteistä tuo puhdas macapuuro kuulostaa ihan aavistuksen rankalta :)
Mielenkiintoista :)
Tänä superruoan supermuodikkaaksi nousemisen aikana ovat cocovit sunmuut eniten pinnalla olevat maahantuojat ja jälleenmyyjät unohtaneet muut adaptogeenit joita saa lähempää(maantieteellisesti). Näitä tosin on löytynyt jo hetken aikaa "tätimäisinä" tuotteina "tätimäisistä" luontaistuotekaupoista :), jonne muotiterveyskulutusta seuraavat trendiparannuksen aallolla surffailijat eivät eksy niin helpolla kuin esim.ruohonjuureen.
Schisandra chinensis - Kiinansitruunanköynnös,on vahva adaptogeeni ja elinvoimaisuuden lisääjä, jonka hämmästyttävistä kyvyistä stressin ja väsymyksen torjunnassa ja suorituskyvyn lisäämisessä esim. Rautavaara kirjoitteli -81 "mihin marjamme kelpaavat" kirjassaan, mainiten että sitä voi myös viljellä Suomessa. Uutta super-ruoka bisnesideaa :)? Nyttemmin varmaan tutkittu enemmänkin. Macalle eli
"Perun gingsenille" vastineeksi törkkään "siperian gingsenin" eli venäjänjuuren ( Eletherococcus senticosus, Acanthopanax senticosus), joka kans adaptogeeni ja vaikuttanee varsinkin immuniteettijärjestelmään- sen sanotaan lisäävän T-solujen määrää. Tämän siemeniä myy esim.exotic carden, tosin sanovat itämis ajaksi pisimmillään 365vrk että kärsivällisyyttä ja ajoitusta viljelyyn :)! Niin ja vielä adaptogeeneistä; Rhodiola rosea - Ruusunjuuri, joka sekin viihtyy meillä viljelyssä ja omaa merkittävät lääkinnälliset ominaisuudet. Jos kiinnostaa niin Pohjois-Suo-maa-laista rhodiola osaamista löytyy Tmi Rhodiola rosean kotisivuilta. Kiitos kun kaivoit macan viljelytietoja esiin!
Super-ruokaista syksyä, #ABDNGO
Jaahas, onhan näitä, pitääpä tutustua venäjänjuureen ja tarkemmin ruusujuureen; sitä viljeltiin kun olin töissä Frantsilan yrttitilalla, mutta en ole tainnut testata missään muodossa.
Kiinansitruunaköynnöksestä eli palsamiköynnöksestä kirjoitin viime heinäkuussa, se on aika yleinen koristekasvi (tosin yleensä pelkkänä hedekukallisena kasvina, joka ei yksin tee marjoja), viihtyy myös varjossa, tekee noita piristäviä marjoja ja kauniita kukkia. Hyvältä kuulostaa :D Palsamiköynnöksen kanssa tarvii kyllä kärsivällisyyttä, noin 6 -vuotta ennen marjoja... Nykyisellään en tosiaan ole törmännyt sen marjoihin kuin luontaistuotekapseleina.
Lähetä kommentti